Ruokaretkiä

Reilu viikko on kulunut mitä ihanimmissa maisemissa ja hyvin syöden. Olen veneillyt upeassa Turun saaristossa, viettänyt aikaa rakkaiden ystävien seurassa ja testannut monta uutta mukavaa ruokapaikkaa. (Olen myös ulkoillut, siivonnut ja pessyt pyykkiä, mutta ne ovat aiheena jokseenkin tylsiä, joten ei niistä sen enempää.)

Veneilyreissulla ruoka oli varsinaista gurmeeta; keitettyjä perunoita, valmiita lihapullia, purkkihernekeittoa ja nuudelisoppaa. Mutta uskokaa tai älkää, kaikki maistuu niin paljon paremmalta kun on merellä. Jopa se purkkihernekeitto, jota en normaalisti mielelläni syö kuivalla maalla. Tosin muutaman kateellisen katseen taisin heittää Pähkinäisen vierasvenesatamassa, kun paikalle saapui kolme veneellistä porukkaa, joka todella panosti ruokailuun. Mukana oli omat pöydät, pöytäliinat, muoviset viinilasit, muurinpohjapannu kaasuineen, mozzarellasalaatit, tuoreet ahvenfileet... Että se siitä purkkihernarista.

Pähkinäinen - upea paikka!

Luontopolun antia

Viikonloppu hujahti puolestaan kuivalla maalla vaikka ajoittain luulinkin olevani vielä merellä, sen verran kolmen päivän huojuminen tuntui luissa ja ytimissä. Lauantaisen shoppailun jälkeen menimme tyttöjen kanssa lounastamaan Blankoon. Pakko myöntää, että tämä paikka oli uusi tuttavuus vaikka olen kävellyt ravintolan ohitse monia kertoja. Tilasin halloumi-mansikka-avokadosalaatin, joka oli kruunattu vielä paahdetuilla pähkinöillä ja viikunadressingillä. Täydellinen hellepäivän ateria.

Jälkiruoat nautittiin CaféArtissa, joka on kyllä Turun parhaimmistoa. Mene sinne, jos nautit hyvästä, siis todella hyvästä kahvista ja ehkä jostain makeasta herkusta...

Lauantaisen juhlimisen jälkeen tankkasimme mahat täyteen Fontanan brunssilla, joka olisi ollut varmasti paljon maistuvampi heti kello 12 (kun lojuimme vielä sohvalla) eikä 15.30 kun brunssi alkoi olla jo lopuillaan. Brunssi oli muutenkin melko tuhdin puoleinen, jäimme kaipaamaan raikkaita makuja.

Sunnuntaina oli aika jättää hyvästit ystäville. En sunnuntainakaan päässyt kokkailemaan kun sain mökkituliaisena chili con carnea. Thank you L!

Tiistaina suuntasin vielä lounaalle äitini kanssa ennen kuin lähdin kohti Helsinkiä. Valitsimme lounaspaikaksi tällä kertaa Mamin. Valinta oli helppo, koska a) emme ole kumpikaan koskaan käyneet Mamissa ja b) en ole koskaan syönyt haukimureketta, joka oli yksi lounasvaihtoehdoista. Ja voin kyllä ummikkona todeta, että annos oli todella onnistunut perunoista myöten.

"Aterioille tulee kaikkien kokoontua hyväntuulisina ja iloisina unohtaen siksi hetkeksi surunsa ja murheensa täydelleen." Huomioitsija, Seuratavat 1943 / Ravintola Mami