Limettipiiras - key lime pie

Työpaikan kahvipöydällä on koko viikon komeillut juustokakkukirja, jonka seurassa olen viettänyt aikaa ehkä enemmänkin kuin laki sallii... Ja tottakai lupasin tehdä työkavereilleni kirjasta tämän kakun, koska pieni ja kirpeä herkutteluhetki keskellä työpäivää piristää kummasti. Tämä kakku on helppo ja nopea tehdä, itse tosin oikaisin reseptiä hiukan. Juustokakut-kirjassa kakku koristellaan kermavaahdolla ja kandeeratuilla limetinkuorilla, mutta ilmankin pärjää. (Alkuperäiseen Key lime-piirakkan täytteeseen tulee keltuaisia ja täyte kypsennetään uunissa, mutta tässä ohjeessa keltuaisia ei tule lainkaan, jolloin täyte on tosi raikas ja pehmeä.)


Key lime pie (kirjasta Juustokakut - Hannah Miles)

Pohja:
300 g digestive-keksejä
150 g voita sulatettuna (käytin itse suolatonta)

Täyte:
6 limettiä
600 g tuorejuustoa
1 prk kondensoitua maitotiivistettä (397 g)

Tarjoiluun:
2 dl kuohukermaa vatkattuna

Kandeeratut limetinkuoret:
0,8 dl sokeria
0,6 dl vettä
4 limetin kuori pitkinä suikaleina

Kuumenna uuni 180 asteiseksi. Hienonna keksit ja lisää murun sekaan sula voi. Painele seos lusikan avulla tiiviiksi kerrokseksi voidellun ja paperilla vuoratun vuoan pohjaan ja reunoille. Kirjan ohjeessa käytetään halkaisijaltaan 23 cm:n irtopohjavuokaa, mutta itse käytin 24 cm:n vuokaa. Reunojen on oltava 3 cm korkeat, jotta täytteelle jää tilaa. Paista keksipohjaa uunissa 5-8 minuuttia ja anna sen jäähtyä kokonaan.

(Kandeeratut limetinkuoret: leikkaa neljän limetin kuori pitkiksi ohuiksi suikaleiksi. Pane suikaleet kattilaan, lisää sokeri ja vesi ja keitä hiljaisella lämmöllä noin 5 minuuttia, niin että saat ohutta siirappia. Nosta kuorisuikaleet kattilasta ja levitä ne ritilän päälle kuivumaan ja jäähtymään.)

Raasta täytettä varten kahden limetin kuoret ja purista mehut kaikista kuudesta limetistä. Vatkaa tuorejuusto, maitotiiviste, limettiraaste ja mehu tasaiseksi seokseksi. Kaada seos murupohjan päälle ja anna hyytyä jäkaapissa vähintään 3 tuntia. HUOM! Älä lisää kaikkea limettimehua kerrallaan, jotta lopputuloksesta ei tule liian kirpeää. Omasta limettimehusta jäi osa laittamatta, koska täyte oli jo aika kirpeää noin 5 limettimehun kohdalla. Tämä voi tosin vaikuttaa täytteen hyytymiseen. Kakku pysyi kyllä koossa leikatessa, mutta täyte oli melko pehmeää.

Koristele kakku halutessasi kermavaahdolla ja kandeeratuilla limetinkuorilla.

Kulinaristin lauantai: raakakakkua, nyhtöpossua, coleslow-resepti, hot pot ja muutama viinisuositus

Tiesin jo heti lauantaiaamuna herättyäni, että tästä olisi tulossa iloinen päivä. Kun on kunnon yöunet takana niin maailma näyttää paljon paremmalta. Aamuinen ruisleipäkin maistui hyvältä vaikka olikin sitä nimeltämainitsematonta suorakaiteen muotoista palaa hyvin tavanomaisilla lisukkeilla. Mitä harvemmin leipää syö sitä mukavampaa on syödä sitä kiireettömästi ja nauttien. Työaamuina aikaa on sen sijaan varattu vain pukeutumiselle, kahvikupilliselle ja meikkaamiselle ja joskus hoidan kaikki kolme asiaa jotakuinkin samaan aikaan. Kiireessä syöminen on kamalinta mitä tiedän, joten otan yleensä pienen evään mukaani ja odottaessani kaikessa rauhassa omaa bussia seuraan kun ihmiset kiiruhtavat Kampissa kuin pienet muurahaiset. Kerran eräällä naisella oli niin kiire bussiin, että hän riisui korkokengät jalastaan ja lähti hillittömään juoksuun. Siellähän se nainen seisoi loppujen lopuksi samalla bussilaiturilla. Bussin lähtöön oli vielä 10 minuuttia...

Edellisessä blogipostauksessa käväisin syömässä raakakakkua Johan & Nyström-kahvilassa ja sama teema jatkuu osittain tässäkin jutussa. Treffasimme rakkaan ystäväni kanssa keskustassa ja suuntasimme Hymy Raw Food Cafehen, joka löytyy Katariinankadulta.

Maistelimme kahvilan cappuccinot, raakajäätelön ja tyrnikakun. Kahvi oli priimaa tavaraa ja raakamaito antoi siihen oman, noh hieman lehmäisän makunsa, mutta hyvällä tavalla. Jäätelö oli minttuinen ja raikas vaikka se olikin varsin kovaa ja suli hitaasti. Tyrnikakku oli todella hyvää, täyteläinen ja tyrni maistui siinä sopivasti. Pohja oli tosin aavistuksen liian paksu omaan makuuni. Pääsimme myös maistamaan balilaista suklaakakkua, mutta se oli aivan erilaista kuin Johan & Nyström-kahvilassa. Pohja oli selvästi paksumpi ja täyte ei ollut aivan niin täyteläinen ja tryffelimäinen kuin viimeksi, mutta maku oli silti suklainen.

Kotiin palattuani oli aika tyhjentää hieman jääkapin sisältöä. Olin viikolla valmistanut kolmen kilon kasslerkimpaleen, tuttavallisemmin siis nyhtöpössua ja sitä oli hyvin jäljellä viikonlopun herkkuhetkiä varten. Pikainen coleslow vielä kylkeen niin gourmethetki oli taattu.

Coleslow

kastike:
vajaa desi ranskankermaa
0,5 dl majoneesia
2 tl valko/omenaviinietikkaa
1 tl sokeria
ripaus suolaa

1 iso porkkana
1 keskikokoinen omena
pieni pala punakaalia

Sekoita kastike valmiiksi kulhoon. Raasta porkkana ja omena raasteeksi. Suikaloi kaali mahdollisimman ohueksi. Lisää raasteet ja kaalisuikaleet kastikkeen joukkoon ja sekoita kunnolla. Tarkista maku ja anna maustua hetki. (Coleslown voi antaa maustua seuraavaan päivään, mutta itse tykkään nauttia sen saman tien. Up to you!)

Nyhtöpossun reseptejä löytyy lukematon määrä Internetistä, joten en tällä kertaa lähde omaa reseptiä levittelemään varsinkaan kun lopputulos oli hieman kohtalainen. Ihan mehevää, mutta ei tarpeeksi mehevää. Onneksi HP-soossi ja coleslow mehevöittivät kokonaisuutta. Kuvassa näkyvä hodarisämpylä on Kanniston leipomosta. Suosittelen myös samaisen leipomon hampurilaissämpylöitä, jos ei kaipaa pöytäänsä kaupan höttöleipää. Olisihan ne leivät voinut toki leipoa itse mutta... seuraavaan aiheeseen.

Illalla olikin vuorossa varsinainen ruokaelämys kun kiinalainen ystävämme kokkasi hot pottia. Mikä ihana tapa syödä kun kaikki istuvat saman pöydän ääressä ja nauttivat samaa ruokaa. Ei annoskateutta, ei pahaa mieltä vaan naurua ja yhteistä iloa hyvää seuraa ja ruokaa kohtaan.

Osa raaka-aineista oli tuotu Kiinasta asti, mutta aasialaisista kaupoista saa ainakin jonkin sortin hot pot-tahnaa. Pataan tuli tahnan lisäksi ainakin sipulia, purjoa, tomaattia, kurkkua, laakerinlehtiä ja paljon muita vieraita mausteita makua antamaan. Kun liemi oli kiehunut aikansa niin sekaan heitettiin muun muassa sieniä, riisipalloja ja tofua. Jotkut raaka-aineet kypsennettiin itse kuten ohueksi leikatut lihasiivut. Kaikki padasta noukitut herkut dipattiin vielä kastikkeeseen, jossa oli... en nyt muista, mutta ensi kerralla otan reseptit talteen. Lopuksi liemeen heitettiin vielä perunaviipaleita ja nuudeleitä kypsymään. Taattua herkkua.

 
Lopuksi vielä kaksi varteenotettavaa valkoviiniä, jotka sopivat hyvin seurustelujuomaksi tai mausteisen ruoan kaveriksi.

* Pfaff Pinot Gris 2013, Ranska

* Wolfberger Riesling-Pinot Gris, Ranska

Falafelejä ja raakakakkua

Eilinen lounas jäi töissä hieman tylsän puoleiseksi. Salaatti koostui jäävuorisalaatista ja kurkusta. Makaroonilaatikkoa oli sen verran mitoitetusti, että nakersin nälkääni muutaman näkkileivän ja kuvittelin sen olevan herkullinen, täytetty pitaleipä. Mistä lie mielikuva tullut, mutta kun pääsin aikaisin töistä niin suuntasin keskustaan ja tein jotain mitä en ole koskaan tehnyt: kävin syömässä Fafa'sissa! Söin falafel & halloumi-pitaleivän, joka oli maukas, mausteinen, herkullinen ja mitä vielä... Kerrassaan loistava. Siinä vaiheessa makaroonilaatikko oli vain kaukainen, mauton muisto.

Olen jo pidempään himoinnut raakakakkua vaikka en ole sellaista edes koskaan maistanut. Olen selaillut luurillani erilaisia raakakakkukuvia, ihastellut niiden herkullisuutta ja terveellisyyttä. Lueskellut lukemattomia ylistyksiä ja reseptejä. Pähkinöitä, taateleita, raakakaakaojauhetta, kaakaovoita... Niistä on raakakakut tehty ja paljon kaikesta muusta mukavasta.

Kun iltapäivä oli vasta aluillaan ja olin ravinnut itseni pitaleivällä niin ajattelin loogisesti, että nythän on jälkiruoan vuoro. Koko kesän mietiskelin erinäisiä kahviloita ja ihastelin blogien upeita kuvia kaikista niistä ihanista paikoista, joita Helsinki kätkee kulmiensa taakse. Ja mikä vääryys kesällä tapahtuikaan; en käynyt tässä Johan & Nyström-kahvilassa!

Kahvila oli kerrassaan upea ja sieltä löytyy kahvin ja teen ystävän paratiisi. Oma kahvikiintiöni oli kuitenkin siltä päivältä jo ylitetty (sillä iän ikuisella Juhla Mokalla), joten keskityin tuijottamaan kahvilan kakkutarjontaa. Tiesin nimittäin sen, että kahvilasta löytyy raakakakkuja. Balilainen suklaakakku näytti juuri sopivalta aurinkoiseen maanantai-iltapäivään. Siirryin kakkupalani kanssa pöytään ja valmistuin tulevaan makuelämykseen tuijottamalla kakkupalaa kuin se oli jotakin elämää suurempaa.

Ensimmäisen suupalan jälkeen hämmennyin ja katselin ympärilleni ihan vain tarkistaakseni, että syökö kukaan muu samaa kakkua juuri sillä hetkellä. Eipä syönyt, mutta sen voin sanoa, että kakku oli aivan mielettömän hyvää, suussa sulavaa, sopivan makeaa ja ihanan suklaista. Mietin ihan vakavissani, että onkohan tavalliseen enää paluuta...

Lopulta nousin pöydästä hyvin tyytyväisenä ja kiitin henkilökuntaa. Astuin ulos raikkaaseen ulkoilmaan ja googlasin saman tien "balilaisen suklaakakun". Jos en ole aivan väärässä, niin kakku on luultavasti Maria Lönnqvistin käsialaa. Reseptikin löytyi netistä ja aloin jo haaveilemaan itsetehdystä raakakakusta.

Vaikka tulenkin varmasti hieman jälkijunassa mitä raakakakkuihin tulee, niin tämä ei jää tähän.

http://johanochnystrom.se/fi/meista/toimipisteemme/helsinki/

Aurinkoinen kasvissosekeitto

Viime viikolla töihin ilmestyi reilu kahden kilon kesäkurpitsa, jonka työkaverini oli itse kasvattanut. Sain kunnian viedä sen kotiin, kyllä kaupan kesäkurpitsat kalpenee tuon järkäleen rinnalla!

It's huge!

Yritin tehdä viikonloppuna meheviä ja herkullisia kasvispihvejä, mutta sain aikaseksi mauttomia ja lötköjä raastekasoja. Oli otettava suunnitelma B käyttöön, joten nyt vuorossa on Koskenlaskijalla kruunattua kasvissosekeittoa. Ja jos tiedät loistavan kasvispihviohjeen, niin vinkkejä otetaan vastaan.


Aurinkokeitto

1,2 l vettä
3 keskikokoista, jauhoista perunaa
3 porkkanaa
n. 200 g kesäkurpitsaa
n. 200 g bataattia
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 tl Herbamaren yrttisuolaseosta
1 pieni laakerinlehti
½ - 2/3 pakettia Koskenlaskijaa

tarjoiluun: raejuustoa

Pilko juurekset ynnä muut pienemmäksi, lisää keitinveteen yrttisuola ja keitä kasviksia noin 30 minuuttia tai kunnes kaikki on kypsää. Poimi kasvisten joukosta laakerinlehti pois. Murenna sulatejuusto keiton joukkoon ja soseuta. Lisää vettä, jos keitto tuntuu liian paksulta. Tarkista maku, lisää halutessa vielä suolaa ja mustapippuria.

Vartin herkku ellei nopeampi: pinaatti-lohipasta

Tämä ruoka sopii ainakin sellaiseen tilanteeseen kun olet kotimatkalla, joka kestää ainakin 45 minuuttia, sinulla on huutava nälkä etkä halua käyttää kummemmin aikaa kokkaamiseen varsinkaan kun ohjelmassa on vielä siivoamista ja pyykinpesua. Tosin maanantain kunniaksi voisi vaan ottaa rennosti, kyllä ne pölypallot ja likapyykit voi hoitaa huomennakin...


Pinaatti-lohipasta
2 hengelle

150 g kylmäsavulohta
kourallinen pinaattia
puolikkaan sitruunan mehu
parmesaania
mustapippuria
spagettia

Laita spagetti kiehumaan. Pilko sillä aikaa pinaatti ja kylmäsavulohi pienemmäksi. Lisää puolet sitruunamehusta lohen joukkoon. Kaada kypsä spagetti siivilän läpi ja sitten takaisin kattilaan, sekoita pilkotut ainekset joukkoon. Sekoita niin kauan kunnes pinaatti menee kasaan ja lohi kypsyy hieman. Purista loput sitruunamehut joukkoon ja rouhi sekaan pippuria. Tarjoa parmesaanin ja oliiviöljyn kanssa.