TASTE OF HELSINKI 2015

Yritin niin kovasti voittaa lippuja Taste of Helsinkiin muiden blogien kautta, mutta arpaonnea ei tällä kertaa ollut. Tajusin kuitenkin omaa lippua ostaessani, että tätä tapahtumaa ei ole ainakaan hinnalla pilattu. Olin tänä vuonna tapahtumassa ensimmäistä kertaa ja rakastuin palavasti tähän gourmetfestivaaliin.

Taste of Helsinki alkoi jo torstaina, mutta olin ostanut oman lippuni lauantaille 13.6. klo 17-22 kattaukseen. Kävelin Kansalaistorin puistoa kohti hieman viiden jälkeen ja jono tapahtumaan oli aikamoisen pitkä. Ajattelin, että tässähän se ensimmäinen puoli tuntia sitten vierähtääkin, mutta olinkin jo hetkessä sisällä. Moni osti lippunsa vielä ovelta, joten extempore-vierailutkin olivat mahdollisia.

Vaikka jonossa tuntui, että ihmisiä tulisi olemaan tapahtuma-alueella tungokseen asti, niin tässäkin asiassa piti heittää ennakkoluulot olan yli. Ihmiset levittäytyivät ympäri aluetta niin tehokkaasti, että tungoksesta ei ollut tietoakaan. Ja tulipa hyvä fiilis kun ystävällinen 'samppanja-mies' kysyi heti sisään saavuttuani, että maistuisiko lasillinen. Jos lasillinen samppanjaa (Andre Clouet'n Blanc de Noirs Extra Brut) ja ystävällinen palvelu lähtevät 6 eurolla (siis markalla) niin olen myyty jo heti alussa. Lasin voi vuokrata 2 markan hintaan ja viinit tapahtumassa kustantavat 5-6 markkaa.

Olin siis jo tapahtuman alkumetreillä niin iloinen juomastani, auringosta ja ympärilläni olevista ihmisistäni, että osasin vain hymyillä. Sitten tulikin pitkä mietintätauko, kun yritin pohtia ensimmäsitä annostani... Ja käytin siihen varmasti ainakin vartin kun selasin vihkosesta ravintoloita ja annoksia kuola valuen.

Ensimmäinen ravintola oli Kaskis, joka oli varmasti yksi festareiden odotettuimista ravintoloista. Söin ylikypsää paahdettua possunkylkeä, barbeque-kastiketta, varhaisperunaa ja kevätsipulia. Aivan mielettömän maukas annos. Possu oli mureaa ja barbeque-kastikeessa oli tuhti ja syvä maku.

Kaskis keräsi jonoa taakseen, mutta niin teki myös seuraava etappini Ragu. Nappasin matkaani kovasti kehutut annokset eli ylikypsää karitsanniskaa, karitsamakkaraa ja simappipolentaa sekä jälkkäriksi lakritsivaahtoa, marinoitua fenkolia ja sitruunajäätelöä. Jono oli melko pitkä, mutta se eteni yllättävän nopeasti.

Karitsa-annos oli herkullinen ja polenta yllätti positiivisesti vaikka annos olikin jo hieman ehtinyt jäähtyä. Jälkkäri puolestaan oli yksi elämäni parhaita, sen ottaisin mukaani autiolle saarelle. Annoksessa kaikki elementit pelasivat yhteen. Lakritsi ja tilli olivat myös täydellinen pari toisilleen.

Olin jo näiden annosten jälkeen melko tyytyväinen, joten siirryin hetkeksi drinkin pariin. Liberty or Death tarjosi festareiden nimikkodrinksua, jossa oli muun muassa seljankukkaa ja minttua.

Drinkin jälkeen tekikin mieli jotain kevyttä ja raikasta syötävää, joten suuntasin Matti Jämsen Pop-up-kojulle. Nappasin matkaan mukaan "Toast skagen", piparjuurta ja kurkkua ja mansikkamaitoa Matin ja Maijan tapaan. Toast skagen ei oikein säväyttänyt, olihan se toki hyvää, mutta annos oli melko suolainen. Mansikkamaito oli puolestaan liian makea omaan makuuni. Syy oli ehkä siinä, että mansikoiden päälle taisi vahingossa tulla ainakin tupla-annos vaahtoa...

Taste of Helsingissä pääsee myös nauttimaan kokkausnäytöksistä. Kävin hakemassa lasillisen hyvää rieslingiä (Langhe Biancho Hérzu Riesling) Bel Mondon viinibaarista ja istahdin katsomaan kun Merituuli Lindström ja Teresa Välimäki kokkailivat ruokaa Merituulen uudesta Mökin keittokirjasta. Näytöstä oli mukava seurata, naiset antoivat jatkuvasti hyviä vinkkejä ja Mökin keittokirja vaikutti todella hyvältä teokselta. Taitaapa mennä kohta yksi tilaukseen...

Taste of Helsinkiä vieteltiin tänään viimeistä päivää ja oikein raikkaassa vesisateessa. Jos et tänä vuonna päässyt mukaan tai et ole koskaan aikaisemmin tapahtumaan osallistunut, niin suosittelen ehdottomasti osallistumaan ensi vuonna!

Pastaa, hernepestoa & paahdettua pekonia

Tässä oiva ohje kun pää lyö tyhjää ruokakaupassa ja ratikkaankin olisi jo pienoinen hoppu. Tämän annoksen ainekset kerää nopeasti ostoskoriin, varsinkin jos keittiöstä löytyy valmiina jo esimerkiksi valkosipulia ja basilikaa. Ja yksi neuvo vielä ennen reseptiä: annos vaatii kaverikseen nimenomaan pekonia.

Alkuperäinen resepti löytyy Glorian Ruoka & viini-lehdestä, numerosta 2/2015 tai Soppa365-sivustolta. Tein joitakin muutoksia ja oikopolkuja reseptiin, mutta muuten mentiin aika samalla kaavalla.

400 g pastaa
170 g pekonia

Hernepesto:
200 g pakasteherneitä
1/2 ruukkua basilikaa
1/2 dl raastettua parmesaania (itse käytin n. 1 dl)
2 rkl öljyä
3 rkl sitruunan mehua
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 valkosipulin kynsi

Lisäksi: öljyä ja sitruunan mehua


Soseuta sulaneet herneet, basilikan lehdet, parmesaaniraaste, öljy, sitruunamehu ja mausteet sauvasekoittimella (tai monitoimikoneessa) tasaiseksi tahnaksi. Hienonna valkosipulinkynsi joukkoon. Ohenna hernepestoa tarvittaessa pastan keitinvedellä.

Paahda pekonit paistinpannulla matalalla lämmöllä rapeiksi.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Kun pekonit ovat paahtuneet rapeiksi, voit halutessasi nostaa pekonipalat pannulta ja valuttaa ylimääräisen rasvan talouspaperille tai voit hyödyntää rasvan ja heittää keitetyn pastan paistinpannuun pekonin rasvan sekaan. Jos et halua käyttää pekonin rasvaa, niin lisää puhdistetulle pannulle noin 0,5 dl öljyä, ripaus suolaa ja purista sitruunamehua sekaan noin 2 rkl. Kaada sitten keitetty pasta joukkoon ja pyörittele. Voit sekoittaa osan hernepestosta pastan joukkoon ja osan käyttää annoksen päällä.

Laita lautaselle pastaa, hernepestoa ja pekonin paloja. Kruunaa annos vielä raastetulla sitruunan kuorella ja parmesaanilastuilla.

Vink vink! Hernepestoa voi käyttää myös leivän päällä levitteenä.

Muuttohommia, herkuttelua ja kaupungin aarteita

Onpas taas ehtinyt tapahtua kaikenlaista lyhyen ajan sisällä. Aamulla pora lauloi naapurissa siihen malliin, että kirjoittemisesta ei meinannut tulla mitään.

Viime helmikuussa kerrostalossamme alkoi putkiremontti, jolloin väliaikainen asunto löytyi ystävän avustuksella muutaman korttelin päästä entisestä. Viime viikonloppuna olikin sitten muuttohommia ja väliaikaisesta asunnosta siirryttiin takaisin melkein omaan asuntoon eli olemme nyt evakossa muutaman kerroksen alempana, mutta sentään samassa kerrostalossa.

Edellisessä väliaikaisessa asunnossa oli tarkoitus majailla toukokuun loppuun ja niin kävikin. Meille oli vain unohdettu ilmoittaa, että omaan asuntoon ei ihan noin helpolla pääsekään ja remontti viivästyy. Helmikuussa oli nimittäin remontin yhteydessä tapahtunut vesivahinko, jota nyt sitten paikkaillaan urakalla ja ilmeisesti aika kiireellä kun sunnuntainakin täytyy aloittaa työt klo 8. En tiedä olisiko meille ilmoitettu ollenkaan remontin venymisestä ellen olisi itse soittanut, että milloin sitä kämppää pääsee siivoamaan. Asioilla on onneksi tapana järjestyä, meille järjestettiin asunto ja vesivahingonkin kääntyi lottovoitoksi. Omasta vanhasta keittiökopperosta - siis tästä alkuperäisestä pienestä keittiöstä - tulee ihan oikea keittiö! Siis sellainen, jossa on käytännölliset kaapit ja uusi tiskiallas, ehkä jopa uusi jääkaappi! Edellisen väliaikaisen asunnon keittiö oli omaakin pienempi, joten töölöläiset, pienet keittiöt on nyt muutamaan kertaan testattu ja, no... ihan toimiviksi todettu. Eipä ole tarvinnut vaihtaa blogin nimeä...

Onneksi elämään on mahtunut muutakin kuin pakkaamista ja tavaroiden purkamista. Viime viikon lauantai aloitettiin kahvin ja leivän voimalla, sitten tavarat kantoon tähän väliaikaiseen asuntoon #2 ja suihkun jälkeen Ravintola Eliteen syömään. Ravintola on ollut naapurissa kaikki nämä vuodet, mutta vasta nyt vierailin siellä ensimmäistä kertaa. Palvelu oli erinomaista ja oma Toast Skagen ja Prosecco Spumante Brut olivat oikein nappivalintoja. Illalla kävimme vielä puolison kanssa synttärimeiningeillä Ravintola Lusikassa nauttimassa tasting-menun. Ennen varsinaista illallista piti tietenkin vielä käydä nappaamassa muutama tapas ja lasi viiniä Soil Wine Roomissa, joka oli aivan ihana paikka. Erinomaisia viinejä ja laadukkaita tapaksia. Pidemmän kaavan mukainen ilta Soil Wine Roomissa on nyt (loputtomalla) to do-listalla.

Ravintola Lusikka oli palvelua myöten hyvä, muutamat annokset olisin voinut skipata kun taas suurimman osan maistelumenun annoksista olisin mielelläni nauttinut täysikokoisena. Mainittakoon nyt esimerkiksi korvasienirisoton, joka oli todella maukasta. Mutta ehkäpä postaan Lusikasta vielä erikseen...

Eilen sitten tallustelin Helsingin katuja pitkin ja löysin itseni uusista paikoista. Ensimmäinen visiitti oli kuitenkin vanha tuttu ja aina yhtä koukuttava Chez Marius-kauppa, josta mukaan tarttui timanttiteroitin. Eiköhän kohta Viktorinox toimi taas niin kuin ennenkin.

Ja nyt Italia-fanit hoi! Matka jatkui ostoksen jälkeen Bulevardia pitkin ja löysinkin pian itseni Casa Italiasta, jossa on myynnissä italialaisia juustoja ja makkaroita, antipastoja ja muita tuotteita. Paikan päällä voi nauttia myös lasin viiniä tai Proseccoa. Jäin ihastelemaan aitoja Balsamico-pulloja, siis juuri sitä pitkään kypsynyttä tummaa kultaa, jota tavallisista ruokakaupoista ei löydä. (Tavallisen kaupan balsamicot ovat lähinnä värjättyä etikkaa.) Tällä kertaa en ostanut kotiin tuliaisin, mutta taatusti palaan ostamaan paikan tuotteita tai juomaan lasin kuohuvaa. Ihastuttava paikka!

Siinä sitten tallustelin Mannerheimintietä, kun huomasin Hotelli Marskin mainostavan kirpputoria. No olihan siellä pakko käydä katsomassa ihan uteliaisuudesta ja meinasi kyllä suu loksahtaa kun näin kaikki ne käytöstä poistuneet kipot, kupit, astiat ja ruokailuvälineet. Pienimuotoista sekoamista taisi olla havaittavissa, mutta poistuin vain kahden pienen kattilan kanssa. Ylempi kuvan kattila jää vielä kokkailukäyttöön, mutta alempi saa kaverikseen muutaman yrttipurnukan...

Mukavaa viikon alkua kaikille! Ensi viikolla reseptejä tiedossa!